Mm. druideille, germaaneille ja kelteille tammi on ollut, ja on edelleenkin pyhä puu. Koska tammi voi elää hyvinkin vanhaksi, se tietenkin edustaa mm. pitkää ikää, iän tuomaa viisautta, vakautta ja arvokkuutta. Tammi kertoo myös maltillisuudesta ja sisäisestä rauhasta; Ei pidä hätäillä.
Kelttiläinen puukalenteri tuntee Tammen nimellä Quir (myös Ouir ja Duir), ja sen hallinnassa on 10.6-7.7 välinen aika. Muita tammea edustavia aikoja ovat talvi (Talvipäivänseisauksesta Kesäpäivänseisaukseen), Toukokuu (eritoten 29.5), Kelttien Imbolc-juhla sekä Torstait. Tammen päiväksi on mainittu myös 1.6.
Kelteille tammi oli vuoden talvipuoliskoa hallitsevan, Tammikuningas -nimisen metsänjumalan (hänen vastavoimansa ja veljensä oli kesää hallitseva Orjanlaakerikuningas) asuinsija ja ilmentymä, Skandinavisessa mytologiassa taas Ukkosenjumala Thorin puu. Eli siinä missä tammi on symboloinut ihmisille vanhuutta vanhana, viisaana miehenä, on se ollut nuoremmille symboli myös kovasta ja taipumattomasta, raudanlujasta soturista.
Tammi onkin maskuliininen, tulielementtiä ja maata edustava puu. Eri mytologioissa tammi on pyhitetty jos jonkinlaisille jumalolennoille, yleisimpinä mainittakoon soturit ja ylijumalat, kuten. Herne, Horus, Baldur, Ukko, Odin, Brahma, Zeus ja Jehova, mutta se on liitetty vahvasti myös tuonpuoleisen jumaliin, mm. Haadekseen ja Osirikseen, ulottuvathan tammen juuret syvälle maan poveen; kuolleiden maailmaan, siinä missä sen lehvästö tavoittelee taivaita.
Jumalattarista tammi on pyhitetty lähinnä ylijumalattarille ja alisen naisille, kuten Heralle, Kybelelle, Cerekselle, Hekatelle ja Louhelle.
Suomalaisittain tammi on myös mytologinen maailmanpuu. Kalevalan kertomuksen mukaan maalmanpuu on mahtava tammipuu, nimeltään Tasmatammi tai Rutimoraita, jonka rehevä latvus peittää koko taivaankannen. Maailmanpuun roolissaan tammi symboloi tietenkin luontoa, ja vuodenaikojen vaihtelua, mutta myös kykyä säilyttää itsensä maailman alati muuttuessa ympärillä. Runoelman mukaan suomalaisen maailmantammen oksat toivat kantajalleen ikuisen onnen, ja lehvät ikuisen rakkauden.
Vertailun vuoksi, Skandinaavisessa mytologiassa maailmanpuu on kuvattu Marjakuuseksi tai Saarnipuuksi. Shamaanien maailmankuvan maailman-, eli napapuu on puolestaan Lehtikuusi.
Tammimetsät ovat pyhiä, seesteisyyden ja rauhan paikkoja, jonka vuoksi monia, rakentajilleen pyhiä rakennuksia on pystytetty tammistoihin. Tammimetsiköt ovat pyhyydessään olleet kokoontumispaikkoja; luonnollisia kokoustiloja joissa asioita on päätetty, onhan tammen viisaus silloin läsnä, ja esim. druidit ovat viettäneet seremonioitaan tammien alla. Myös erinäisten, eläinhahmoisten/eläimenhahmoon tekeytyneiden, jumalolentojenkin sanotaan viihtyvän tammimetsissä. Wiccojen keskuudessa tammi puolestaan on sarvipäisen metsänjumalan pyhä puu. Kerrotaan myös, että sitä, joka vuodatti sivullista/viatonta verta (ihmisen tai eläimen) tammimetsässä, kohtasi valtaisa epäonni, tai hän oli loppuikänsä kirottu.
Koska tammi on luonnonhenkien suosiossa, henget suojelevat tammea, ja antavat sille voimia. Ihmiset kautta aikain ovat halunneet tätä hyvää energiaa osakseen, ja käyneet tilaisuuden tullen koskettelemassa/taputtelemassa/koputtelemassa tammen runkoa. Tästä tavasta elää yhä jäänne keskuudessamme; Kun puhumme onnesta tai sen enteistä ”ohi suumme” (=Onpas ihana päivä/Minulle ei koskaan ole sattunut mitään… jne.) haluamme ”koputtaa puuta” ja toivomme ettemme menettäisi onneamme 😉
Tammen terhoja tai puunpaloja voi kantaa amuletteina tai noitapussissa tuomaan onnellisuutta, vaurautta, ja pitkää ikää. Naisille terhot sopivat myös hedelmällisyysamuleteiksi, tai säilyttämään nuoruuden hehkua. Miehet taas voivat pitää terhoja mukanaan vahvistaakseen esimerkiksi maskuliinisuuttaan tai potenssia.
Salamaniskemää tammea puolestaan pidetään aivan erityisen voimallisena ja onnekkaana (?), jopa niin, että arpaa kannattaa folkoren mukaan raaputtaa salamaniskemän tammen kaarnanpalalla..
Tuoreita tammenlehtiä voi kantaa vaikka taskussa, ja tiukan paikan tullen murskata ja nuuhkia niistä irtoavaa, lehtevää tuoksua. Virtaahan tammessa muinaisten soturien veri.
Vaikka Tammi on yhdistetty myös Alisen jumaluuksiin, puu ei auta pahoja ihmisiä eikä ilkeitä noitia pyrkimyksissään. Tammipuiset taikasauvat vahvistavat hyvän noidan voimia, ja sopivat erityisesti miespuoliselle noidalle. Käytä aina vain itsestään pudonneita oksia.
Tammi on myös suojeleva puu, joka puoltaa oikeamielisyyttä.
Tammenlehtien polttaminen puhdistaa ympäröivän tilan negatiivisilta vaikutuksilta ja ajaa pahat henget pakosalle.
Väliin tulee linkous-ohjelmia, mutta sitten on taas puhtoisempi, kun siitä on selvitty 
Ne on harhaa.. 
